Lisää merkkejä

Vasemmanpuoleinen on luonnontuntemus-merkki,keskimmäinen on leiritaito-merkki, reunimmainen on vesillä liikkuja-merkki. Nyt minulla on näitä suoritusmerkkejä 13 kappaletta.

Kilke- ja Välke-merkit

Tässä on kesäleirejen partiomerkit. Vasemman puoleinen merkki on Välke-merkki ja leiri pidettiin Savonlinnassa. Taas oikean puolimmainen on suurleiri Kilkkeltä, Hämeenlinnasta.

Kuulumisia partioleiri-Kilkkeeltä

Tämän jutun olen kirjoittanut paikallislehteen yhdessä mukana olleen serkkuni kanssa. Äiti vähän auttoi.


Tänä kesänä järjestettiin Hämeenlinnan Evolla partiolaisten suurleiri Kilke 28.7-5.8. Se oli kansainvälinen leiri eli finnjamboree. Näitä suurleirejä järjestetään 5-8 vuoden välein. Evo on suuri metsä- ja retkeilyalue.



Torstai 29.7.
Lähdettiin Helmin äidin autolla klo 13 Kajaanista kohti Joroisiaa. Rinkkoihin oli pakattu kaikki tarvittava, kaksi telttaa, makuupussit ja –alustat, ruokailuvälineet ja vaatteita kaikille keleille. Hieman jännitti. Jäimme Joroisiin yöksi.

Perjantai 30.7.
Yöllä oli kauhea ukkosmyrsky ja satoi kuin saavista kaatamalla, ja tuuli humisi kovasti. Jälkeenpäin kuultiin että oltiin keskellä Asta-myrskyä. Sähköt olivat poikki, aikuiset eivät saaneet aamukahvia.

Aamulla klo 7.00 jatkettiin matkaa kohti Evoa. Oltiin ihan unen pöpperösssä. Saimme mukaan Helmin kummin Annen ja hänen tyttärensä Annan, joka on myös sudenpentu. Nyt meitä oli viiden porukka.

Tultiin leirille klo 12. Paikka kuhisi ihmisiä. Pystytettiin teltat ja päästiin heti syömään. Ruoka jaettiin aina omiin astioihin. Ruoka maistui ulkona paremmalle.



Koko Kilke-leiri oli jaettu omiin alaleireihin, ne olivat Lapa, Raffu, Kaleva, Tuikku ja meidän leirimme tuli olemaan Pöpö. Pöpö oli perheleiri, jossa oli kaikki sudenpennut ja sitä nuoremmat lapset perheineen.
Kaikilla leireillä oli oma leirihuuto. Meidän pöpöläisten huuto oli:

’Mottomme on tää, pöpöt leviää.
Pöpö, pöpö, pöpö pöpö pöpö!’

Eri alaleirit erotti toisistaan leirihuivin väristä. Pöpöläisillä oli vihreät huivit. Me olimme vain osan aikaa leirillä, niin meillä oli violetit huivit.

Ensimmäisenä ohjelmassa oli retkisaippuan huovutus. Olimme myös vesisotaa suihkupulloilla. Se oli hauskaa, kun kastuttiin märiksi! Onneksi oli kuuma päivä. Hankittiin myös leiripaidat ja kivat buffihuivit kaikille, meillä kaikilla viidellä oli ne aina päässä.

Leirimme vieressä oli ranta. Kun käytiin uimassa, oli seuraava etappi suihku. Vedestä tarttui mutaa joka paikkaan. Onneksi meidän leirissä oli saatavilla lämmintä vettä. Lipun lasku oli illalla kuudelta.

Illemmalla olimme Lapa-leirin iltanuotiolla. Lapa-leirissä oli väkeä Keski- ja Pohjois-Suomesta, Kajaanin Korvenpojatkin oli siellä. Iltanuotiolla ei ollut nuotiota vaan esiintymislava. Lapa-leirin huutoa huudettiin niin kovaa, kuin kurkusta lähti. Oli mukavaa huutaa kovaa:

’Mato, sarvi, potkuri, leirimielen nosturi.
Pohjoisesta tulimme, matkallamme sulimme.
Lapa, lapa, lapattaa, lapajoukko papattaa!’

Yöllä telttaan kuului kaikki äänet hyvin. Joku kuorsasi kovaa ja vauva itki.


Lauantai 31.7.Yöllä oli satanut vähän vettä. Herättiin virkeinä. Oli tulossa lämmin päivä. Aamupalan ja lipunnoston jälkeen lähdettiin melomaan inkkarikanootilla.



Ruokailun jälkeen lepäiltiin, kirjoitettiin tätä päiväkirjaa. Lähetettiin myös postikortit kotiin. Levon jälkeen mentiin vuolemaan voiveitset. Aikuiset auttoivat hieman. Käytiin kävelemässä myös muilla alaleireillä, ihasteltiin heidän rakennelmiaan. Raffu-leirissä oli mm. teltta puussa ja riippukeinusänkyjä!

Ruokailu oli hikistä hommaa, kun aurinko paistoi kuumasti. Kädet piti pestä ja desinfioida joka kerta ennen ruokailua. Kun oltiin syöty, tiskattiin jokainen omat astiamme. Tiskaaminen oli kivaa, pesu tapahtui neljässä vedessä. Erilaista kuin kotona.



Koko Kilkkeen yhteinen iltanuotio oli mahtava kokemus. Esiintymislavalla oli mukavaa ohjelmaa. Huuto raikui kangasmetsässä kun lähes 11 000 leiriläistä huusivat täysillä vuorotellen omia leirihuutoja.

Kilke leirillä oli oma laulunsa. Kun laulettiin sitä, kaikki heilutti leirihuiviaan pään yläpuolella. Tunnelma oli taivaassa, kun kaikki huivit heilui!

Päivän jälkeen jo väsytti kovasti.


Sunnuntai 1.8.
Aamupalan jälkeen oli hiljainen lipunnosto, koska pian sen jälkeen oli leirijumalanpalvelus. Sinne osallistui koko suurleiri. Se radioitiin.

Ruokailun jälkeen lähdettiin leiriohjelman mukaan tekemään tuulimittaria. Opimme myös ennustamaan säätä. Taottiin itselle metalliriipukset muistoksi leiristä.

Lipunlaskussa jännitimme kuinka kävi Pöpö-leirin leirilaulukilpailussa. Osallistuimme siihen omalla laululla. Siinä piti keksiä sanat Hämähäkki-säveleen. Emme voittaneet, meidän mielestä meidän laulu oli kuitenkin paras.



Päivän aikana pakattiin tavaramme ja teltat. Vähän jäi haikea mieli, kun muut vielä jäivät leirille.

Matkalla laulettiin meidän sanoittamaa laulua:
'Pöpö lähti lomalle Kilkkeen leirille.
Näki siellä kamuja tosi kivoja.
Pöpö nukkui teltassa ja ui rannassa.
Pöpö lähti lomalle Kilkkeen leirille.’


Päiväkirjaa pitivät kajaanilaiset sudenpennut Iris M ja Helmi H

Tunnustuskukka

Sain ihanan tunnustusskukan Mayolta. Se on ensimmäinen saamani tunnustus, ja se tuntui kivalta!

Minä haluan antaa sen edelleen Mirjalle ja Karvapallerolle.

Madam Isabella

Tässä madam Isabella poseeraa.





Tämä on minun toisiksi uusin brätsini.

Kierrätysmerkki

Tämän merkin sain partiosta jo jonkin akaa sitten. Tämän merkin nimi on kierrätysmerkki. Me perehdyttiin kierrätykseen ja energian säästö tapoihin.

Tipsu, yksisilmäinen ystäväni

Kuvassa silmätön puoli ei näy.
Tipsulla on vain yksi silmä. Hän on ollut varmaan aina yksisilmäinen otus. Hän on kuitenkin tosi tosi tosi söötti! Hänestä kuitenkin löytyy utelias puoli. Kun äiti alkaa imuroimaan niin Tipsu tulee haistelemaan pesästään, että mitä tapahtuu. Hän varmaan aina ajattelee että: Kuka, mitä, häh!!!

Pikku söpöläinen ruuanhakureissulla

Tämä pikku söpöläinen oli mummolan linnunruoka saavissa. Saavin päällä on kansi ja sen päällä on paino, mutta hiiri pääse aina sisälle saaviin. Ukki nostaa hänet joka päivä pois saavista. Ja kerran hiiri kiipesi ukin hihaa pitkin takin sisään.

Brätsit

Kaikki koossa.




Pikkuskiditkin ovat paikalla.

Myös hienohelmat ovat mukana.

Tämän brätsin hiukset tuoksuvat orvokilta!!!

Blonditkin saavat tulla.

Tämä on serkkuni oma, siis kiitos hänelle lainasta!!!!!

Minun uusin brätsini. Sain joululahjaksi.

Myös sporttienrgiaa tarvitaan isoon ryhmään.

Hän kai tuli treeneistä?

Pitkäkinttuni...

Hrr... Olipa ulkona kylmä!

Gerppujen herkkuhetki

Kaurahiutaleet ovat minun gerppujen herkkua.




Herkkutteluhetken jälkeen pitää olla vettä tarjolla.

Uusin suoritusmerkki

Sain eilen partiossa taas uuden suoritusmerkin. Tämä on luontomerkki. Se tullaan ompelemaan partiohuiviini.

Partioasiaa

Olen aloittanut partion toissa vuonna. Tässä partiohuivini, johon on ommeltu omia suoritusmerkkejäni.


Tämän sain lupauksenantotilaisuudessa.


Tämä on lemmikkimerkki.


Kotiseutumerkki.


Retkeilymerkki.


Ensiapumerkki.


Nuotiomerkki.


Tämän kalan olen vuollut puukolla partiossa ihan itse.


Tässä on meidän sudenpentujen oma kirja. Tänne merkitään meidän kaikki suoritukset.


Osallistuin viime kesänä partiolaisten Uitto-leirille Pieksämäen Partaharjulla. Siellä oli mukavaa. Parasta siellä oli iltanuotio lauantai-iltana.


Tämän puuhamerkin sain leiriltä.


Tämä on leirin merkki. Ensi kesänä olisi uusi leiri Hämeenlinnassa, kansainvälinen Kilke 2010.

Pampula aloittaa

Tässä alkuun mun lemmikki gerbiilini. Niiden nimet ovat Hipsu ja Tipsu. Hipsu on beessi ja Tipsu on mustavalkoinen. Ne ovat ihkuja!






"Gerput" ovat kohta kaksi vuotiaita. Niillä on syntymäpäivät 19.3. Taidetaan pitää juhlat.